Yleistä tietoa kalkkikivestä
Kalkkikivi kuuluu geologisesti karbonaattikivien ryhmään ja se koostuu pääosin kalsiumkarbonaatista. Toinen karbonaattikivi on dolomiitti, joka sisältää kalsiumkarbonaatin lisäksi magnesiumkarbonaattia.
Kalkkilajin merkitys esimerkiksi maanparannuksessa:
– kalsiittikalkilla on tutkimusten perusteella
voimakkain maan kalsiumpitoisuutta nostava vaikutus
– dolomiitti sisältää vaikeasti
liukenevaa magnesiumkarbonaattia ja on siksi kovempaa kuin kalsiitti
– kuonakalkeissa vaikuttavana osana on silikaatti, joka on
tehottomampaa kuin karbonaatti.
Kalkkilajin valinta vaikuttaa siten suoraan kalkin määrään:
Maan kalsiumpitoisuuden kohottaminen 100 mg/l:
Kalsiittikalkki 2,1 tn/ha
Dolomiittikalkki 3,6 tn/ha
Kuonakalkit 4,8 tn/ha
Suomen kalkkikiviesiintymät ovat jopa 2 000 miljoonaa vuotta
vanhoja, kun taas Ruotsin Gotlannin ja Viron Vasalemman
kalkkikiviesiintymät ovat noin 400 miljoonaa vuotta vanhoja.
Nuoremmat kalkkikivilaadut ovat rakenteeltaan pehmeämpiä ja niille riittää murskaus esimerkiksi silloin, kun kalkkia on tarkoitus käyttää maataloudessa maanparannusaineena. Vanhemmat kalkkikivilaadut vaativat jauhamisen, jotta maanparannusaineeksi tarkoitettu kalkkikivi liukenisi maassa riittävän hyvin.
Virosta löytyvät kalkkikivet ovat oivallisia
poltettuna kalkkina, koska ne ovat yleensä kemiallisesti hyvin
puhtaita.
Yhden viljavuusluokan nostoon tarvittava kalkkimäärä tonnia/hehtaari.
viljavuusluokka on 0,4 PH-yksikköä.
